Vuosi on lopuillaan ja taas jännittää, onko jouluna lunta. Olen kuluneen vuoden aikana päässyt hieman tutustumaan sukututkimukseen ja ajattelin jakaa muutaman sanasen aiheesta.
Tekniikka avaa uudenlaista tehokkuutta myös sukututkimukseen. Jotkin sukummekin jäsenetkin ovat tehneet geenitestin, jonka tuloksena näkee, mistä päin maailmaa oma geeniperimä ovat peräisin. Itse asiassa sen avulla voi jopa nähdä, mitä reittiä esivanhempamme ovat päätyneet Afrikasta Suomeen. Ovatko he tulleet esim. Länsi-Euroopan kautta vai kiertääkö reitti kauempaa Aasiasta. Testi ei pysty näyttämään aivan kaikkea vaan nainen pystyy seuraamaan äitien linjaa (XX) ja mies isien (XY), mutta tällä menetelmällä päästään siis aivan ensimmäisiin ihmisiin saakka, mikä on uskomatonta. Välillä testit tuottavat myös yllätyksiä ja niiden avulla saattaa löytyä uusia sukulaisia, esim. sisaruksia, joiden olemassaolosta ei ole aiemmin tiedetty.
Kuten tiedetään Suomessa ja maailmalla on paljon ihmisiä, jotka harrastavat sukututkimusta. Nyt netistä löytyy palveluita, kuten Geni ja MyHeritage, joissa käyttäjät luovat yhteistä, koko maailman sukupuuta ja jakavat sukulaissuhteitaan muille. He käyvät läpi digitoituja asiakirjoja (esim. kirkonkirjoja) ja yhdistelevät niiden tiedonmurusista, kuten nimistä, syntymävuosista ja -paikoista, karttaa esivanhemmistamme ja historiastamme. Sukututkimusta harrastava ystäväni haki minulle Genistä kaikkien neljän isovanhempani sukupuut. Yhden isovanhempani juuret juonsivat Euroopan kuninkaallisiin ja koska heidän osaltaan sukututkimusta on ymmärrettävästi tehty enemmän, juontavat sukujuuret jopa 400-luvulle asti.
Alla on Genistä löytyvä sukupuuni sukuseuramme osalta ja siinäkin on tähän mennessä päästy jo 1500-luvulle asti:
2. Heikki Juhani Mäkimattila s. 30. tammikuuta 1943, Mäkimattila, Männistö, Alastaro, Finland (Suomi); k. 14. toukokuuta 2007
3. Oiva Heikki Mäkimattila s. 10. elokuuta 1904, Mäkimattila, Männistö, Alastaro, Finland (Suomi); k. 1. huhtikuuta 1972, Luonnonmaa, Naantali, Finland (Suomi)
4. Paul Erkki Antinpoika Mäkimattila s. 4. helmikuuta 1866, Mäkimattila, Männistö, Loimaa, Finland (Suomi); k. 2. huhtikuuta 1925, Mäkimattila, Männistö, Alastaro, Finland (Suomi)
5. Antti Antinpoika Mäki-Mattila s. 25. toukokuuta 1833, Mäki-Mattila, Männistö, Alastaro, Finland (Suomi); k. 24. lokakuuta 1898, Mäkimattila, Männistö, Alastaro, Finland (Suomi)
6. Anders Eriksson Mäki-Mattila s. 10. elokuuta 1808, Alastaro, Finland (Suomi); k. 7. joulukuuta 1837
7. Erik Andersson Mäki-Mattila s. 17. huhtikuuta 1772; k. 7. heinäkuuta 1809, Alastaro, Männistö.
8. Antti Heikinpoika Mäki-Mattila s. 23. marraskuuta 1746, Paavola, Honkilahti, Finland (Suomi); k. 7. syyskuuta 1807, Mäki-Mattila, Männistö, Alastaro, Finland (Suomi)
9. Heikki Yrjönpoika Mattila s. 11. heinäkuuta 1712, Honkilahti, Finland (Suomi); k. 3. maaliskuuta 1779, Mattila, Männistö, Alastaro, Loimaa, Finland (Suomi)
10. Yrjö Martinpoika Paavola s. 1680, Honkilahti, Finland (Suomi); k. 7. syyskuuta 1740, Honkilahti, Finland (Suomi)
11. Martti Simonpoika Paavola s. ennen vuotta 1651, Tuomola, Kirkonkylä, Yläne, Finland (Suomi); k. maaliskuussa 1727, Paavola, Honkilahti, Honkilahti, Finland (Suomi)
12. Simo Timonpoika Tuomola s. noin 1620; k. 28. kesäkuuta 1691, Kirkonkylä, Yläne, Finland (Suomi)
13. Timo Yrjönpoika Rekola s. noin ennen vuotta 1580; k. vuoden 1638 jälkeen, Tuomola, Kirkonkylä, Yläne, Finland (Suomi)
Päädyin sattumalta sukunne nettisivuille Vainio-sukua selvitellessäni ja havaitsin Irja Eeva Ainikki Mäkimattilan äidin, Suoma Amandan, tiedoissa ristiriitaa omiin tutkimuksiini nähden ja päätin raportoida asiasta, jos vaikka haluatte muuttaa jotakin.
Suoma Amanda ei ole syntynyt Keikyässä, eikä ole ollut syntyessään Krenkku.
Hän on syntynyt 22.3.1897 Huittisissa vanhempinaan Meskalan Urpon talon Ojalan torpan torppari Frans Ojala ja tämän vaimo Matilda Aaprahamintytär.
Huittinen syntyneet 1893 – 1907, kuva 159, s. 320
Huittinen rippikirja 1894 – 1903, kuva 43, s. 1037, AP_III, Meskala, Urpo, Ojalan torppa
Suoma Amandan isä Frans lunasti Ojalan torpan ja hänestä tuli talollinen, mutta kesällä 1904 perhekunta kuitenkin muutti Huittisista Vampulaan, jossa Frans ryhtyi 1/3-manttaalin talon, Krenkun, isännäksi. Suoma Amanda oli tällöin 7-vuotias.
Huittinen rippikirja 1903 – 1912, kuva 300, s. 1314, AP_III I Aa:49
Huittinen muuttaneet 1893 – 1912, kuva 65, s. 118
Muuttotiedoissa perheen sukunimi on vielä Ojala. Perheen kaksi vanhinta lasta ovat jo konfirmoituja ja saaneet oman rivin muuttokirjaan. Äidin nimeä ei jostakin syystä ole merkitty. Vampulaan saapuneissa äitikin on mukana ja ilmi käy myös sijainti Vampulan rippikirjassa, sivulle 542.
Vampula muuttaneet 1890 – 1904, kuva 40, s. 75
Vampula rippikirja 1901 – 1911, kuva 545, s. 542, Vampula, Krenkku 1/3 mtl
Seuraavassa rippikirjajaksossa on Krenkun talon sivulla merkintä Suoma Amandan lähdöstä naimisiin Alastaron Mäkimattilaan.
Vampula rippikirja 1912 – 1922, kuva 521, s. 516, Vampula, Krenkku 1/3 mtl
Terveiset Bostonista Yhdysvalloista – tai tarkemmin ottaen Charles-joen toiselta rannalta, esikaupunki Cambridgestä. Olen viettänyt täällä vuoden vierailevana tohtoriopiskelijana MIT-yliopiston taloustieteen laitoksella. Täällä on huippuluokan puitteet tehdä tutkimusta, opiskella ja tutustua alan johtaviin tutkijoihin; laitoksella työskentelee esimerkiksi viisi taloustieteen nobelistia.
Kotikaupunkini Cambridge on hieno paikka elää, suorastaan lintukoto. Kaupungin yliopistojen MIT:n ja Harvardin opiskelijat muodostavat asukkaista suuren osan, mikä luo kaupunkiin omaleimaisen eläväisen tunnelman. Opiskelijat tulevat kaikista maailmankolkista, joten kansainvälisenä opiskelijana on helppoa asettua muiden kaltaistensa joukkoon. Ronald Reaganin vuoden 1988 toteamus on edelleen totta ainakin tässä monikulttuurisessa kaupungissa: “Voit muuttaa Ranskaan, mutta sinusta ei voi tulla ranskalaista. Voit muuttaa Saksaan, Turkkiin tai Japaniin, mutta sinusta ei voi tulla saksalaista, turkkilaista tai japanilaista. Mutta kuka tahansa, mistä tahansa maailman kolkasta, voi tulla Amerikkaan ja tulla amerikkalaiseksi.”
Bostonin seutu on läpi historian ollut yksi Euroopasta saapuvien siirtolaisten tyypillisistä kohteista. Vuoden 1620 marraskuussa 102 puritaania saapui Englannista Mayflower-laivalla seudulle ja perusti ”Uuden-Englannin” ensimmäisen pysyvän eurooppalaisen siirtokunnan. Suomesta siirtolaisia lähti Amerikkaan erityisesti 1900-luvun alkuvuosina, monet parempaa toimeentuloa etsimään. Mäkimattiloita ei minun tietojeni mukaan ollut tuolloin lähtijöiden joukossa – ehkä Alastarolla oli hyvä elää. Myöhemmin toki tämänkin suvun jäseniä on asettunut Atlantin länsipuolelle.
Kevätterveisin
Mikael Mäkimattila
Asun Cambridgessa yhdessä kuvan puutalon asunnoista
Liekö sattumaa vai onko kyseessä ikäkausi-ilmiö, kun tämä Mäkimattilan Sukuviesti kertoo kolmesta arkistointi- ja museointihankkeesta suvussamme.
Syksyllä 2023 Jaakko ja Tuulikki Mäkimattilan harrastuksista ja elämäntyöstä syntynyt arkistokelpoinen materiaali talletettiin Loimaan kotiseutuarkistoon. Kyseessä on sukua sivuavaa pääosin Alastarosta kertovaa aineistoa, joista vanhimmat ovat perintöä jo isoisiämme edeltävältä ajalta. Vuosiluvuissa aineiston vanhimmat dokumentiit asettuvat aivan 1900 luvun alkuun. Vanhempieni sukupolvi oli säästänyt lähes kaiken, joten arkistokelpoisen materiaalin seulominen vei aikaa. Onneksi kotiseutuarkisto on kiinnostunut myös ajallisesti ja paikallisesti tyypillisten elämäntapojen ja henkilökohtaisten kokemusten tallentamisesta, mikä oli helpotus arkiston kasaamisessa. Isäni oli museo- ja kotiseutumies, joka keräsi kaikkea paikallishistoriaa ja julkaisi Alastaro-aiheisia kirjoja. Arkistoon tutustumalla saa nyt näkymän myös materiaaliin, jota isä keräsi aikalaisiltaan tai oli saanut perintönä suvussa. Oletettavasti ainakin osa on nyt uniikkia, koska alkuperäinen materiaali on nykyisin vaikeammin jäljitettävissä.
Elokuussa siirrettiin Tuulikki Mäkimattilan opiskelu- ja opetustyöstään keräämää materiaalia Jyväskylän yliopiston Tiedemuseon avoimen tiedon keskukseen, joka sijaitsee Jyväskylän Yliopistossa ja kuuluu siellä Kulttuuri- ja luonnonperintökeskukseen. Äitini opiskeli Jyväskylän kasvatusopillisessa Korkeakoulussa, joka nykyään on Jyväskylän yliopisto. Aineisto koostuu opettajakoulutuksesta vuonna 1949, harjoitustöistä, käsityö- ja opinnäytetöistä.
Tuulikki Mäkimattila toimi Alastarolla peruskoulun opettajana yli 40 vuotta ja keräsi aikansa oppilaista paitsi luokkakuvat myös julkaistuja tietoja leikekirjoiksi. Kuvauksia koululaitoksesta ja opettajan työstä on paljon.
Suomessa siirryttiin 70-luvulla kansakoulusta peruskouluun, jolloin tuli mahdollisuus lisäkoulutukseen. Äitini erikoistui peruskoulunopettajaksi taideaineissa ja matematiikassa, koska entisistä luokanopettajista tuli aineopettajia.
Äiti oli Loimaan taideseuran jäsen ja siltä osin taidetta ja muita harrastuksia on tallennettu kotiseutuarkistoon.
Marraskuussa 2023 siirrettiin Kerttu Mäkimattilalta periytyviä tekstiilitöitä ja kudontaa Suomen Käsityömuseoon. Matkasta, jolle osallistuivat Maria Mäkimattila, Mari Virtanen ja Tiina Nepponen on Mari kirjoittanut suvun Facebook-sivuille elävän kertomuksen kuvien kera.
Kerttu Mäkimattilan tekstiilityöstä on loimaalainen Raija Kouri kirjoittanut laajan artikkelin Saviseudun Joululehteen, joka on mukana tässä sukuviestissä. Käsityömuseolle esitettiin toive saada aikaan aiheeseen liittyvä näyttely. Ehkäpä seuraavaksi saadaan nähdä Kerttu Mäkimattilan alastarolaisen tekstiilityön erikoisnäyttely.
Simo Mäkimattila
Muistelu osallistumisesta todennäköisesti Kertunpirtin viimeiseltä kutomakurssilta
Oli ehkä vuosi 1961 jolloin olin noin 9-vuotias. Olimme tätini Riikka Jaakkolan, silloin vielä Mäkimattila, Kerttu-tädin kurssilla. Yövyin isovanhempien luona, joka oli silloin myös tädin koti. Tädin kanssa kuljimme polkupyörillä Kertunpirtille jonne matkaa oli noin 2-3 kilometriä.
Astuessani sisälle Kertunpirttiin oli ensin pieni eteinen josta avautui ovi kutomotilaan. Ovesta oikealle oli muuri, jota lämmitettiin talviaikaan. Oven ja muurin väliin jäi tila, johon mahtui pienet kangaspuut. Merkkiä en muista mutta työleveys niissä oli noin 60-80 senttiä. Näissä puissa sain kutoa. En muista oliko äiti antanut langat. Kerttu-tädin kanssa yhdessä suunnittelimme mallin, loimme loimen sekä laitoimme puihin. Sain kutoa!
Sitä en muista, oliko paikalla muita kutojia tätini lisäksi. On mahdollista, että kyseinen kesä oli viimeinen jolloin Kerttu-täti piti kurssia.
Muurin toisella puolelta meni ovi pieneen ”keittiöön”, jossa äitini, Hanna-Maija Nepposen s. Mäkimattila kertomana opiskeltiin teoriaa.
Pääsin myös Kerttu-tädin kanssa käymään hänen kodissaan, joka oli noin sadan metrin päässä. Pienestä tytöstä oli jännittävää mennä tädin kanssa ”metsäpolkua”. Kerttu-täti tuntui lämpöiseltä ihmiseltä, joka otti lapsen huomioon. Häneen olisi ollut mielenkiintoista tutustua paremmin.
Pieni asia on myös jäänyt mieleen. Isovanhempani olivat tarkkoja rahasta. Yhtenä päivänä sain hakea kaupasta tikkarin. Se oli Lollipop-niminen ja maksoi 10 penniä.
Oman mummuni luona sain myöhemmin kutoa tyynyliinakankaan, joka on edelleen valmistamatta.
Kiitollisena edellisiä sukupolvia muistaen Maria Virtanen
Kerttu Mäkimattilan Kalle-veljen tyttärentytär
Mäkimattilan suku ry:llä on nyt oma suljettu Facebook-ryhmä, jossa voidaan jutustella ja jakaa kokemuksia ja tietoa. Liittyessäsi sinulta kysytään, mitä kautta kuulut sukuun. Tämän avulla varmistamme, että ryhmässä on vain sukumme jäseniä. Liity mukaan painamalla alla olevaa logoa!
Aika: Sunnuntai 2.12.2023 klo 14:00 alkaen Paikka: Koskenkyläntie 92, Alastaro Osallistujat: Aku Mäkimattila, Jari Mäkimattila, Simo Mäkimattila, Heikki Varantola
Käsitellyt asiat:
Kokouksen avaus
Koollekutsuja avasi kokouksen klo 14:50.
Laillisuus ja päätösvaltaisuus
Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Esityslistan hyväksyminen
Esityslista hyväksyttiin.
Ilmoitusasiat
Ei ole ilmoittautunut halukkaita jäseniä hallitukseen Heidin tilalle.
Kutsu on edelleen voimassa.
Jatketaan neljällä hallituksen jäsenellä ja säilytetään mahdollisuus ottaa viides jäsen, jos halukkaita/sopivia ilmaantuu.
Sukuseuran hallituksen järjestäytyminen kaudelle 2023-2025
Rahastonhoitajaksi valittiin Simo Mäkimattila.
Heikki ilmoittaa hallituksen kokoonpanon patentti- ja rekisterihallitukseen.
Heikki järjestää tämän jälkeen pankista tilinkäyttöoikeudet Simolle.
Tilit ja jäsenmaksut
Todettiin sukuseuran tilin saldotilanne.
Jäsenmaksun maksaneita on tällä hetkellä 28 kappaletta.
Sukuviestit
Vuoden lopussa lähetettävään sukuviestiin laitetaan tieto Jaakko ja Tuulikki Mäkimattilan arkistosta ja siihen tutustumisesta.
Seuraavien sukuviestien pääkirjoituksista vastataan seuraavassa järjestyksessä: Simo, Jari, Aku, Heikki.
Seuraavien sukuviestien lähetyspäivämäärät: 20.12.2023, 24.5.2024 ja 20.12.2024
Simo pyytää Marilta tarinan Kertun aineiston viennistä Jyväskylään.
Facebook-ryhmä
On perustettu Facebook-kanava (vain suvun jäsenille), jossa suvun jäsenet voivat keskustella vapaamuotoisesti.
Muutetaan kysymykseksi seuraava: “Miten liityt Mäkimattilan sukuun? Kerro esimerkiksi sukuun kuuluvan isovanhempasi/puolisosi isovanhemman nimi.”
Katselmoitiin sivut hallituksen jäsenten kesken.
Moderaattoreina Arto Hälli ja Aku.
Mainostetaan sivuja seuraavassa sukuviestissä.
Aku pyytää Mariaa kirjoittamaan ensimmäisen jutun ryhmään Jyväskylän keikasta.
Muut mahdolliset asiat
Päivitetään ja hyväksytään yhdistyksen järjestyssäännöt seuraavassa sukukokouksessa ja viedään ne PRH:een.
Seuraava kokous pidetään lauantaina 23.3. klo 14:00.
Mäkimattilan sukuseura kokoontui 15.10.2022 kolmen vuoden välein pidettävään kokoukseen Kauttuan Ruukinkartanoon Euraan.
Ennen kokousta oli mahdollisuus vierailla Alvar Aallon terassitalossa sekä osallistua opastettuun kävelykierrokseen ruukkialuella. Ilma ei suosinut tutustumiskierroksia vaan oli sateinen ja tuulinen. Kierros antoi kuitenkin mielenkiintoista tietoa ruukin historiasta ja merkityksestä.
Ennen kokousta nautittiin myös maittava lounas. Ruokailun aikana keskustelu oli todella vilkasta ja monin osin päivitettiin kuulumisia.
Varsinainen sukuseuran kokous päästiin aloittamaan aikataulun mukaan klo 15. Kokous eteni sujuvasti sääntöjen mukaisen esityslistan mukaan. Vanha hallitus jatkaa muuten, mutta Juha Nepposen tilalle valittiin Simo Mäkimattila.
Ehkä runsain ja monipuolisin keskustelu käytiin sopivasta yhteydenpitokanavasta. Sellaiseksi valittiin lievällä enemmistöllä Facebook. Hallitus on jatkotyöstänyt asiaa ja päätettiin perustaa Facebook-kanava suvun jäsenille vapaamuotoista keskustelua varten. Tarkoitus on katselmoida seuraavassa sukukokouksessa keskusteluryhmän jatkoa.
Uusi hallitus piti ensimmäisen kokouksensa, joka oli myös järjestäytymiskokous, 16.4.2023. Siinä valittiin minut, Heikki Varantola, puheenjohtajaksi. Olen Suoma ja Antti Mäkimattilan Eeva tyttären poika ja asun Turussa. Pyrin olemaan luottamuksen arvoinen ja toimimaan sukuseuran parhaaksi.
Vielä kesäterveisin!
Heikki Varantola
P.S. Heidi Honkanen luopui sukuseuran hallituspaikastaan. Jos joku tuntee tehtävän kiinnostavan, niin ota yhteyttä minuun (Heikki Varantola, heikki.varantola@pp.inet.fi tai 0400 522 577) tai muuhun hallituksen jäseneen.
Sama
Aateluus velvoittaa
Sukuseuran jäseniä yhdistää paitsi sama perimä myös peritty suvun historia, suvun kotipaikka, tai kaukaisten esivanhempien asuinseutu. Sukuun kuulumalla olemme tavallaan kuin entisaikojen aatelisia.
Uutena hallituksen jäsenenä mietin mikä on suvun merkitys. Minulla on kaksi lasta ja kolme lastenlasta, siispä mietin mitä Mäkimattilan suku heille voisi merkitä.
Itse elin lapsuuden ja nuoruuden Alastarolla Ilolan kylässä. Isäni oli mv Jaakko Mäkimattila, joka viljeli Vainio-Kairuksen tilaa. Suhteet ja vuorovaikutus sukulaisiin oli tiivistä, olivathan lähes kaikki sukulaiset jotenkin sidoksissa maatilatalouteen. Suvun pitkä historia Alastarolla oli paitsi näkyvä myös osallistuva. Silloin 50- ja 60-luvulla Alastaro oli taloudellisesti toimeentuleva, yhteiskunnallinen elämä oli vilkasta ja paljon käytiin kylässä sukulaisia tapaamassa. Talollisten ja viljelijöiden Mäkimattilan suku ja sen kotiseutuun liittyvät arvot olivat hyvin yhtenäiset.
Mutta mitä sukulaisuus voi tarjota nouseville polville? Tein akateemisen urani Helsingin teknillisen korkeakoulun Vuoriteollisuusosastolla metallurgiaan liittyen. Työurastani 31 vuotta tein suomalaisessa monikansallisessa hissiyhtiössä tuotekehitys- ja tutkimustehtävissä, joista suuren osan ulkomailla asuen tai muuten globaaleissa tehtävissä, jotka radikaalisti poikkeavat Alastaron maalaismaisemasta johon kasvoin. Olen vuosien varrella paitsi työskennellyt myös muuten viettänyt aikaa ulkomailla tutustuen moniin kansallisuuksiin ja heidän tapoihinsa. Työnantajani yritys kasvoi monikymmenkertaiseksi kolmessa vuosikymmenessä ja siihen liittyvät kansainväliset toiminnot olivat pääroolissa. Mikä on suvun merkitys eri kulttuureissa? Voi sanoa, että oman suvun ja sen kautta meihin iskostuneet arvot ja niiden tunnistaminen itsessä ovat usein erittäin hyviä ja hyödyllisiä. Kotiseudun työkulttuuri on ollut yksi menestystekijä. Siihen liittyvä kulttuuriosaaminen peritään lapsuudessa ja nuoruudessa myös suvulta. Vieraiden, eri kulttuureista tulevien kollegoiden kanssa yhteisten ongelmien ratkominen vaati juuri kulttuuriosaamista ja yllättävästi siinä paras oppikirja onkin oma tausta, jonka osana suku on.
Simo Mäkimattila
Jäsenmaksu
Sukukokouksen päätöksen mukaisesti sukuseuran talouskohtainen jäsenmaksu kaudeksi 2023-2025 on 25€, mikä pyydetään täten maksamaan sukuseuran tilille Alastaron Osuuspankki FI6350050940085115 mahdollisimman pian.
Mikäli et muista, oletko jo maksanut tämän kauden jäsenmaksusi, voit kysyä asiaa osoitteesta suku@makimattila.net.
Osallistujat: Aku Mäkimattila, Jari Mäkimattila, Simo Mäkimattila, Heikki Varantola
Käsitellyt asiat:
Kokouksen avaus
Koollekutsuja avasi kokouksen klo 18:00.
Laillisuus ja päätösvaltaisuus
Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Esityslistan hyväksyminen
Esityslista hyväksyttiin.
Ilmoitusasiat
Laitetaan toive uudesta hallituksen jäsenestä sukuviestiin.
Alastaron haudanhoitosopimus on allekirjoitettu ja hallitus hyväksyy tämän.
Sukuseuran hallituksen järjestäytyminen kaudelle 2023-2025
Rahastonhoitajaksi valittiin Simo Mäkimattila.
Heikki selvittää, saadaanko tilinkäyttöoikeudet Simolle.
Tilit ja jäsenmaksut
Todettiin tilillä olevat varat ja jäsenmaksun maksaneiden määrä.
Sukuviestit
Heikin lähettämät sähköpostiosoitteet on lisätty postituslistalle. Listalla on nyt 65 nimeä.
Heikki kirjoittaa pääkirjoituksen, kertoo viime sukukokouksesta ja kysyy sähköpostitse, onko jollain jotain sitä vastaan, että hallitukseen kutsutaan viides jäsen Heidin tilalle. Aku liittää kuvia sukukokouksesta kirjoitukseen.
Vuoden lopussa lähetettävään sukuviestiin laitetaan tieto Jaakko ja Tuulikki Mäkimattilan arkistosta ja siihen tutustumisesta.
Seuraavien sukuviestien pääkirjoituksista vastataan seuraavassa järjestyksessä: Simo, Jari, Aku, Heikki.
Jaakko Mäkimattilan kuolinpesän hallussa oleva sukua koskeva materiaali
Mäkimattilan Suku -teoksia on vielä jäljellä lähes sata kappaletta
Heikki varastoi teokset ja niitä tarjotaan suvun jäsenille seuraavassa sukukokouksessa vapaaehtoista lahjoitusta vastaan (sukuseuralle).
Hallituksen jäsenet olivat myös halukkaita ottamaan teoksia vapaaehtoista lahjoitusta vastaan (sukuseuralle).
Alastaro-kirjoja myydään Mälläisten Wanhassa kaupassa.
Osat 1 ja 2 ovat jo loppu.
Osia 3 ja 4 on vielä myynnissä á 15 €.
Sukututkimukseen liittyvää materiaalia on tarkoitus viedä kotiseutuarkistoon.
Ehdotus on, että Mäkimattilan sukuseuran jäsenillä on pääsy arkistoon.
Arkisto tulee sijaitsemaan Alastaron kunnantalolla.
Muut mahdolliset asiat
Sukuseuran materiaali on Heikin varastossa.
Kommunikointikanavat
Perustetaan suljettu Facebook-kanava (vain suvun jäsenille), jossa suvun jäsenet voivat keskustella vapaamuotoisesti.
Katselmoidaan seuraavassa sukukokouksessa, jatketaanko Facebook-ryhmän käyttöä.
Aku pyytää Arto Hälliä perustamaan ja moderoimaan ryhmää.
Seuraava kokous pidetään lauantaina 2.12. klo 14:00.
Simo tiedustelee kokouspaikkaa Alastarolta.
Pidetään tarvittaessa hybridinä, jos joku ei pääse paikalle.
