Hyvät sukulaiset ja ystävät!
Ennakkotietona kerron, että säännönmukainen Mäkimattilan suvun kokous pidetään Mäkimattilan tilalla vuoden 2026 13. kesäkuuta lauantaina. Varatkaa mahdollisuuksien mukaan aika jo nyt kalentereihinne. Tapahtumasta kerrotaan enemmän kevään aikana.
Kokouksen tarkoitus on olla tietysti myös sukutapaaminen, missä tavataan lähemmin ja voidaan päivittää tietoja.
Tilaisuus on kaavailtu ulkoilmatapahtumaksi. Olemme varanneet tietysti katoksia ruokailua varten.
Mäkimattilan tila valikoitui tapaamisen paikaksi siksi, että se on ALKUPISTE ja monille tutustumaton paikka.
Tässä yhteydessä toivotan koko hallituksen puolesta hyvää itsenäisyyspäivää, – joulua ja – uutta vuotta 2026!
Sukuseuraterveisin Heikki Varantola
060924 Turku
Singer-ompelukoneen tarina
Tarina alkaa isovanhempieni Martta Mäkimattilan ja Paavo Oskari Rautalan avioiduttua ja ryhdyttyä viljelemään Kalasen tilaa Alastaron Suutarlassa 1911.
Tilalla oli paljon eri alojen työntekijöitä esim. karjanhoitoon, keittiötyön, puutarhan ja peltotyön tekijöitä, joten ompelukonetta tarvittiin, kun kaikki tehtiin itse: takit, liinavaatteet ja pian myos kasvavalle perheelle lastenvaatteita.
Ankarin ja suuritöisin projekti oli Talvisodan alkaessa. Sodan jaloista Karjalasta ja Inkerinmaalta siirtyi väkeä evakkona Alastarollekin.
Äitini kotiin Kalaselle tuli mm. kaksi perhettä Inkerinmaalta. He asettuivat ns. ”muorin puolelle”, toiseen piharakennukseen. Äitini kertomaa: Ensimaisenä aamuna pitkän, raskaan ja vaarallisenkin evakkomatkan päätteeksi päästyään turvallisesti asettumaan, perheen isä heräsi aamulla ja huomasi huoneen nurkassa Singerin. Siitä jalansijalta hän ilmoitti:” Olen räätäl, haluan tehdä tyotä, ommella, antakaa tehtäviä.”
Kyllähän ommeltavaa riitti; sota-aika ja pulaa kaikesta, vaatteita korjattava, uudistettava uuteen käyttöön, siis tuunattava. Ja alkoi myos iso projekti: Isoisälläni Paavolla oli kontakteja Helsinkiin ja Osuuskauppoihin ja löytyi valkoista kangasta. Siita alkoi urakka. Äitini kertoi, että aamuvarhaisesta iltamyöhään Singer surrasi, kun räätäli Maidell valmisti lumipukuja Suomen armeijalle.
Sodan jälkeen alkoivat Singerille verkkaisemmat ajat. Pientä kotitarveompelua. Muistan kyllä, kuinka vielä 1950-luvun alkupuolella isovanhempien kotiin tuli kirkonkylältä rouva Aino, joka teki kaikille uudet takit ja muuta ompelua. Singerilllä tyttärentyttäret ompelivat muodikkaat kesämekot. Sitten seurasi lastenlasten lastennukenvaateverstaita viidennen
polven pikkutytöillekin.
Ahkerasti surrannut Singer on jo saavuttanut 100 vuoden iän ja on nyt arvoisessaan ymparistössä Loimaan Kurkijoki-museossa (https://www.museotnyt.fi/kurkijoki-museo/).
Moneen on Singer taipunut.
Kotiseudulle rauhallisia ja leppoisia aikoja!
Marjatta Koho
Marjaana-täti Ilolansalossa
Olen soittanut Turun Sotaveteraaniorkesterissa (nykyään – Veteraaniperinneorkesteri) jo useamman vuoden ja nyt viime vuosina toiminut sen kapellimestarina.
Olimme esiintyneet Salossa Ilolansalon palvelutalossa useaan otteeseen enkä ollut mitenkään mieltänyt, että tätini Marjaan Löfberg oli samassa talossa vaikka tavallaan tiesin asian.
Sitten tuli taas keikka Ilolansaloon ja tällä kerralla varasin aikaa tapaamiseen.
Löysin Marjaana-tädin helposti ja me istuimme sitten pari tuntia hänen huoneistossaan jutellen kaiken maailman asioista mutta tietysti pääasiassa suvun tapahtumista.
Marjaana sanoi odottaneensakin minua ja huomanneen minun toimivan kapellimestarina.
Keskustelu meni sitten myös musiikkiin ja meidän ohjelmaamme saman päivän kahvikonsertissa. Meillä oli ohjelmassa valsseja ja Marjaana kysyi, onko mukana ”Syysunelmia”-valssi. Ei ollut ,mutta sanoin, että kyllä meillä on nuotit olemassa. Valssi oli kuulemma Marjaanan ja Timon häävalssi ja hänen suuresti rakastamansa.
Minä lupasin ottaa valssin seuraavaan kertaan mukaan ja soitattaa sen hänelle.
Valitettavasti aika pian tämän tapahtuman jälkeen sain suruviestin Marjaanan kuolemasta (96v. iässä). Aion kuitenkin täyttää lupauksen ottamalla ”Syysunelmia”-valssin seuraavaan Ilolansalon konserttiin.
31.8.2025 oli Säkylässä serkkuni Marja Vaarainmaan (os. Sumiala) 80v. syntymäpäiväjuhla. Siellä oli monen muotoista keskustelua, missä tuli esiin myös Marjaanan tapaaminen ja hänen musiikkitoiveensa. Tähän Marja totesi ”Syysunelmia”- kappaleen olleen hänenkin häävalssinsa.
”Syysunelmia”- valssin on säveltänyt britti Archibald Joyce v.1908. Sitä on soitettu tänä vuonna jostain syystä normaalia enemmän muistojen bulevardilla ja erilaisissa toivekonserteissa.
Kappaleen tekee erikoiseksi myös se, että se kuului White Linen Titanic-laivan orkesterin ohjelmaan v.1912 ja selvitysten perusteella on todettu, että salonkiorkesteri soitti sitä eikä ”Sua kohti Herrani”- kappaletta kuten yleisesti ajatellaan.
Omalta osaltani täytän Marjaanan toiveen seuraavassa Ilolansalon konsertissa.
t. Heikki Varantola, sukuseuran pj.
